Helena Waris: Vuori. Otava 2014.
Helena Wariksen Vuori on kertomus kaupungista,
jossa ihmiset eivät ole sitä, miltä näyttävät. Tarinan päähenkilö Lif on nuori
aikuinen, joka ei ole löytänyt vielä suuntaa elämälleen. Hän työskentelee
oppaana kaupungin katakombeissa, kunnes eräänä päivänä saa potkut ja käskyn
lähteä kiipeämään kaupungin keskellä kohoavalle vuorelle. Vuori ei ole mikä
tahansa vuori: se on aina pilviverhon takana, kukaan ei ole koskaan kiivennyt
sen huipulle eikä kukaan tiedä, miten korkea se on. Lif suhtautuu omituiseen
käskyyn epäuskoisesti: eihän siinä ole mitään järkeä. Kohta koko kaupunki menee
sekaisin, ja vuorelle kiipeäminenkin alkaa tuntua ihan hyvältä vaihtoehdolta.
Lifin seuraan matkalle liittyy naapurin Arri, eivätkä he ole ainoita vuorelle
pyrkijöitä.
Vuori oli ensimmäinen Helena Warikselta
lukemani kirja, ja täytyy todeta, että varmasti tulen lukemaan muitakin hänen
teoksiaan. Pidin Vuoresta kovasti: Lifistä ja Arrista ja heidän välisestään
suhteesta, kaupungin kummallisista piirteistä, jotka alkoivat vähitellen selvitä,
oudoista sivuhenkilöistä ja hotellista vuoren rinteellä. Tarinassa on monta
mielikuvitusta kiehtovaa piirrettä. Pikkuhiljaa lukiessa, välillä ennen
henkilöitä, välillä yhdessä heidän kanssaan, tajuaa, mikä tässä on taustalla. Ihan
kauheasti en viitsi kirjan juonesta sanoa, koska ainakin minusta oli ihana
lukea tarinaa tietämättä, mistä on kyse. (Pisteitä muuten myös
takakansitekstille, välillä tuntuu että niissä ei joko kerrota mitään tai
paljastetaan ihan kaikki: tässä on todella onnistunut, odotuksia herättävä
takakansi!)
Ja täytyy mainita erikseen tarinan
lopetus: pidin siitä kovasti. Paljon jätettiin avoimeksi, mutta samalla
näytettiin vilahdus siitä, etteivät asiat ehkä olekaan niin huonosti, kuin
lukija siihen saakka on kuvitellut. Jotain kirjan koukuttavuudesta kertoo se,
että osallistun tällä kirjalla Kirjan vuoden lukuhaasteen kohtaan ”Kirja, jonka
pystyt lukemaan päivässä”. Minulla meni yksi ilta, ja nukkumaanhan ei voinut
ryhtyä ennen, kuin kirja oli luettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti