maanantai 14. toukokuuta 2012

Matkalukemista pt. 1: Matthew Norman - chick littiä miehille?

Norman, Matthew: Domestic Violets, 2011, HarperCollins

Domestic Violets By Matthew Norman
Kuva täältä. Samasta linkistä löytyy myös kustantajan kuvaus kirjasta.
Mielestäni matkalukemisen pitää olla kevyttä ja hyväntuulista. Olin vastikään puolitoista viikkoa reissussa, ja mukaan päätyi vaihteeksi omasta hyllystä Matthew Normanin Domestic Violets. Luin kirjasta alunperin muistaakseni täältä ja kiinnostuin sitä paljon, että tilasin kirjan nettikaupasta peräti omaksi. (Pitänee huomauttaa, että ostan kirjoja melko harvoin, yleensä käytän kirjastoa tai lainaan kavereilta.)

Domestic Violetsin päähenkilö on Tom Violet, 35-vuotias copywriter, aviomies, seitsemänvuotiaan tytön isä, sekä Pulitzer-palkitun kirjailijan poika. Tom vihaa työtään, rakastaa vaimoaan, mutta pelkää menettävänsä tämän, sekä toivoisi olevansa kuin isänsä - menestynyt kirjailija, joka halutessaan voisi saada naisen kuin naisen. Kaikessa hiljaisuudessa Tom on vuosien ajan kirjoittanut omaa esikoiskirjaansa, jonka hän toivoo muuttavan asioita elämässään.

Tom on hurmaava ja nokkela ja menestynyt, mutta ei suinkaan tarkoituksellisesti, vaan hän on vähän kuin vahingossa hyvä työssään, johon ei panosta pätkän vertaa. Itse asiassa Tom asettaa itsensä ikään kuin työnsä yläpuolelle pilkkaamalla työpaikkaansa MSW:ta ja sen tekaistua tehtävää maailmassa. (MSW auttaa muita yrityksiä olemaan parempia (=menestyneempiä) yrityksiä - todellinen 2000-luvun höpö-höpö-lafka siis.) Tom voisi olla ärsyttävän täydellinen kaikkine tarkkaan harkittuine luonteenheikkouksineen, ellei kaiken alta paistaisi aidonoloinen epävarmuus. Tom haluaisi olla menestynyt kirjailija, mutta miten hommaan voi ryhtyä, jos oma isä on asettanut riman katonrajaan olemalla yksi oman aikansa kiitetyimpiä ja palkituimpia kirjailijoita? Lisäksi Tom pelkää avioliittonsa puolesta, johon tulee yllättäviä ongelmia pitkin matkaa.

Kirjan alkupuolta dominoi Tomin potenssiongelma, jolle mielestäni annetaan turhan paljon painoarvoa ja tilaa. Tuntui, että kirja yritti väittää, että Tomin ongelmat kulminoituvat jotenkin siihen, että ei seiso - ikään kuin se pahentaisi kaikkea, ja että miesparka olisi jotenkin supersympaattinen siksi, että tämän kaikkeista kalleimpaan, miehisyyteen, on tullut ongelma. Onneksi mokomasta machoilusta päästään kuitenkin eteenpäin ja aidosti kiinnostaviin tilanteisiin. Tomin mutkikas isäsuhde oli minulle kirjan parasta antia. Tom ihailee isäänsä ja tämän uraa. Curtis Violet, menestyskirjailija, on charmantti herrasmies ja hyvä seuramies. Samalla tämä kuitenkin on ajautumassa kohti neljättä avioeroaan, sekä on kehittänyt ainakin jonkinasteisen alkoholiongelman. Tom haluaa olla parempi aviomies ja isä kuin hänen oma isänsä on ollut, mutta ei voi olla vertailematta omia ja isänsä saavutuksia. Onko Curtisin jokseenkin ailahtelevalla menestyksellä edennyt yksityiselämä ollut pakollinen uhraus kirjallisen menestyksen tiellä? Voiko Tom saada kaiken, kiinnostavan uran kirjailijana sekä toimivan perheen, ja siten onnistua paremmin kuin isänsä?

Kirja oli kutakuinkin sitä mitä sen odotinkin olevan - hauska, nokkela ja nopealukuinen. Ei kenties vuoden paras luettu, mutta aidosti miellyttävä lukukokemus. Kirja pyörii myös ajan hermoilla näyttämällä päähenkilönsä omine, henkilökohtaisine ongelmineen maailmanlaajuisen talouskriisin taustakuvaa vasten. Jotenkin tuntuu muutoinkin, että Tomin ongelmat kertovat ainakin jotakin länsimaisen nykyihmisen arvomaailmasta ja ongelmista... Asettaisin tämän genreen chick lit, ellei päähenkilönä olisi mies... Tämä herättikin kysymyksen, miksi kutsutaan miehille suunnattua kevyttä kirjallisuutta?

7 kommenttia:

  1. Mietin tässä että luet ihan tosi paljon englanniksi! Onko se jotenkin suunniteltua vai onko vaan käynyt niin että tulet lukeneeksi paljon englanniksi? Mä luen aina välillä jotain (nyt mulla on Murakamia englanniksi kesken ja on varmaan pitkään, pitäisi varata sille oma aikansa eikä lukea sekaisin kuten yleensä), mutta sitten yleensä tulee sellanen olo että pakko saada suomenkielistä tekstiä!

    Tuo isän ja pojan välinen suhde kuulostaa kiinnostavalta - potenssiongelmat sitten eivät niinkään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osittain suunniteltua, osittain on vain käynyt niin. Oon huomannut, että tykkään lukea alunperin englanniksi julkaistut kirjat alkukielellään. Välillä kaipaan suomea, mutta sitten kuitenkin mieluummin tartun englanninkieliseen jos mahdollista. Voihan sitten suomalaiset ja kaikki muut lukea suomeksi kuitenkin.

      Mä en taas sitten osaa lukea useaa kirjaa kerralla. En vain osaa. Vähän sama, että koulussa mulla ei voi olla liian montaa kurssia kerralla kesken - keskittyminen herpaantuu enkä osaa lopulta tarttua mihinkään.

      Jep, isä-poika-suhteen kiinnostava kuvaus on syy lukea tämä kirja - niin ja tietysti olihan tämä hauska myös.

      Poista
  2. Yleisesti on käytetty nimitystä lad lit. Se ei tosin ole saanut mitään huimaa tuulta alleen. Chick lit kai käsitetään niin naisten jutuksi.

    Annan mainitsema suomalaisen tekstin tarve on tuttu, kun sattuneesta syystä tulee luettua paljon vierailla kielillä. Joskus oikein himoaa suomenkielistä. Kauheaa jos ei silloin ole mitään kelvollista kirjahyllyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, kiitos tiedosta! Heh, olisi ehkä pitänyt arvatakin, että joku sen suuntainen termi on olemassa... No, joka tapauksessa väittäisin, että Domestic Violets on lad littiä. Hyvää sellaista.

      Kävin kurkkaamassa blogejasi, en ollut ennen tutustunut. Kiinnostuin kovasti, koska olen itsekin asunut Ranskassa, ja pieni pala sydäntä sinne tietenkin jäi... Kiitos, pitää seurata jatkossakin!

      Poista
    2. ah, kiitos :)
      Saa tulla käymään toistekin.

      Poista
  3. Oi, onpa hauska nähdä tämä suomalaisessa blogissa! Minä hankin tämän joskus ulkomaisten kehuvien arvioiden innoittamana, ja vaikken ole ehtinyt vasta kuin aloittaa kirjaa, oli alku minusta kuitenkin aika lupaava. Hauska se ainakin oli. :) Mutta saa nähdä, tulenko samaan lopputulokseen kuin sinä, kunhan joskus ehdin lukea kirjan loppuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, minäkin hankin tämän ulkomaisten innoittamana. Hyvähän tämä oli. Innolla odotan suomennetaanko tämä joskus. Jään odottamaan arviotasi, kunhan pääset loppuun.. :)

      Poista