*****
Rinta-Kanto, Joonas: Fok_It: Elämä
Like 2014
Nyt-liitteessä ilmestyvä Fok_it -sarjakuva on minulle parasta tuoretta kotimaista strippisarjakuvaa, joten viime syksynä ilmestynyt kokoelma-albumi ilahdutti. Ilmeisesti näitä strippejä on ilmestynyt jo aiemmin kokoelmina, mutta minä olen vähän hidas ja heräsin tähän sarjakuvaan vasta aika hiljattain.
Ihan en ota tolkkua, että miltä vuosilta Elämän stripit ovat, mutta ilmeisesti aivan viime aikojen strippejä ei mukana ole, sillä kokoelmasta ei löytynyt nykyisiä vakiohahmoja Säihkyturpaa, Perjantaipingviiniä tai Salaliittosammakkoa. Joka tapauksessa tyrskin Fok_it:n puhuvien päiden jutuille ääneen vähän väliä.
 |
| Kivasti jätin jutun punch-linen kuvan ulkopuolelle |
*****
Díaz Canales, Juan (käsikirjoitus) & Guarnido, Juanjo (kuvitus ja värit): Blacksad - Amarillo
Egmont 2013, 56 sivua
Suomennos: Kirsi Kinnunen
(Blacksad 5 - Amarillo, 2013)
Olen lukenut Blacksad-sarjan aiemmat osat blogin aikana, mutta syystä tai toisesta jättänyt bloggaamatta. (Jostain syystä minusta sarjakuvista on hankalampi kirjoittaa kuin romskuista tai tietokirjoista. Tiedä sitten miksi.) Joka tapauksessa tykkäilen kovasti näistä vanhan ajan dekkari-salapoliisi-sarjakuvista. Jos jollekulle sarja ei ole tuttu, niin mainittakoon vielä, että sarjan hahmot ovat kaikki ihmismäisiä eläinhahmoja, ja päähenkilö on musta salapoliisikissa Blacksad, joka ratkoo rikoksia.
En ihan pelkästään sarjaa lukemalla ole ottanut tarkasti selvää, mihin aikakauteen kirjat sijoittuvat, mutta mikäli Wikipediaa on uskominen, niin 1950-luvun lopulle. Ihan uskottavaa. Amarillossa keskeisissä osissa kohkaavat beatnik-kirjailijat ja Blacksad ajaa uskottavasti ajankuvaan sopivaa jenkkiautoa.
Mielestäni Amarillon juoni ei ehkä ole yhtä onnistunut kuin kahden aiemman albumin, jotka minusta ovat (toistaiseksi) viisiosaisen sarjan parhaita osia. Tuntuu, että Amarillossa tapahtuu koko ajan, eikä hetkeksikään ehdi pysähtyä hengähtämään, kun käänteitä tulee joka toisessa ruudussa. Toisaalta pelkästään sarjakuvan kuvat ovat niin henkeäsalpaavan upeita, että albumia lukee ja katselee ilokseen ihan jo niiden takia. (Seuraavaan kuvaan tuli muuten mukaan vahingossa ihan oleellinen juonipaljastus, älä lue puhekuplia, mikäli haluat paljastukselta välttyä. Sori, mutta halusin kuvata hiukan yksityiskohtia, sillä mielestäni tämä sarjakuva on loistava esimerkki sarjasta, jossa on sekä upeita maisemakuvia että hienosti piirretyt henkilöhahmot. Ehkä hienointa piirrosjälkeä sitten Hergén Tinttien.)
 |
| Huikeaa maisemakuvaa à la Guarnido |
Blacksadit ovat kyllä upeita sarjakuvia, minä olen hankkinut kaikki meille kotiinkin. Amarillo ei tosiaan ollut minunkaan mielestäni sarjan terävintä kärkeä, mutta visuaalisesti todella upea. Meillä on kotona seinällä yksi Blacksad-julistekin.
VastaaPoistaFok-ittiä luen itse lähinnä Facebookista, kun kaverit näitä jakavat. Tykkään kyllä, paikoin todella osuvia juttuja.
Allekirjoitan myös tuon, että sarjakuvista on jotenkin vaikeampi kirjoittaa. Itselleni ehkä se kuvien vaikutuksen sanallistaminen on se haastavin osa.
Oo, Blacksad-juliste! Olen monta kertaa miettinyt, että tässä sarjassa on tosi paljon sellaisia ruutuja, jotka toimisivat todella hienosti suurennettuna julisteena.
PoistaMinulle nämä molemmat sarjakuvat olivat myöhäisiä joululahjoja, lahjakortilla ostettuja. :)
Juu, varmasti minullekin osittain tuo kuvien vaikutuksen sanallistaminen. Lisäksi sitten ehkä sellainen mun kohdalla, että en ole millään lailla asiantuntija piirtämisen/maalaamisen tekniikoiden suhteen, niin sitten useasti tuntuu, että laiminlyön helposti kuvapuolen kommentoimista keskittymällä lähinnä siihen kuinka kuvat kertovat juonta, ts. jätän tekniset puolet huomioimatta, vaikka sellaistakin voisi kommentoida.