Saisio, Pirkko: Signaali
Siltala 2014, 296 sivua
Onneksi on sellaisia kirjailijoita kuin Pirkko Saisio. Signaali on ihana, ihana, ihana kirja, ihan niin kuin toivoinkin. En minä oikeasti osaa sanoa tästä kirjasta mitään muuta, kun tällä hetkellä tuntuu ihan typerältä lähteä analysoimaan yhtään mitään, varsinkaan omaa lukukokemusta.
No paitsi sen sanon, että monta kertaa lukemisen aikana toivoin, että olisin Pirkko Saisio. Paitsi että Pirkko Saisio -niminen kertoja(kin) on minua liki neljäkymmentä vuotta vanhempi, ja en minä oikeastaan ehkä kumminkaan haluaisi yhtäkkiä hypätä neljääkymmentä vuotta elämää eteenpäin. Mutta Pirkko Saisiona on kuitenkin varmasti jännittävämpää kuin minuna, ja se vähän kadehdituttaa.
Upea kertoja, upea kirja, onneksi luin. Elämä tuntuu taas vähän paremmalta.
Jos haluat lukea vähän kattavamman tekstin, niin esimerkiksi Liisa on kirjoittanut tästä kuvaavammin.
Just noinhan kirjan kuvaus on kirjoitettava, kun se siltä tuntuu! Juonenhan voi lukea sitten kirjasta :)
VastaaPoista:) Mutta myönnän, että tämä ei ollut erityisen analyyttinen teksti mitenkään. Joskus käy näin ja hyvä niinkin.
PoistaJep, huikea kirja! Nauratti melkein koko ajan, silloinkin kun melkein itketti. Minulla oli lyhyt Saisio-kausi joskus 2008, luin silloin paljon ja jotenkin kyllästyin. Tämä kirja palautti innostuksen rytinällä.
VastaaPoistaNo juuri noin, "nauratti melkein koko ajan, silloinkin kun melkein itketti".... Mä en tämän lisäksi edes ole lukenut muita kuin Punaisen erokirjan - joka kyllä olikin niin hyvä, että piti lukea kahteen kertaan.
PoistaPunainen erokirja oli minullekin se ensikosketus, joka hurahdutti lukemaan lyhyessä ajassa liikaakin. Saisio on kirjoittanut monta hienoa kirjaa, niin 70-luvulla (Elämänmeno, Sisarukset) kuin tällä vuosituhannellakin.
PoistaJuu, luulen, että mua kiinnostaa ensimmäiseksi Vastavalo ja Pienin yhteinen jaettava (paitsi että tähän hetkeen en muista ilmestyikö ne tuossa järjestyksessä ja laiskottaa liiaksi googlata, mutta kumminkin). Elämänmeno ja Sisarukset toki myös. Ainoastaan Betoniyö ei lähtökohtaisesti ihan hirvittävästi kiinnosta. Takakannen perusteella vaikuttaa turhan ankealta.
PoistaOlen lukenut aika paljon Saisiota. Minullakin oli Saisio-kausi (varmaan aika samoihin aikoihin kuin Pekalla), jolloin luin melkein koko tuotannon. Ennen Signaalia olikin sitten useamman vuoden tauko, mutta sen ansioista taas muistin, miksi niin paljon Saisioista pidän. Elämänviisaus ja huumori ja lämpö ja taito sorvata lauseita. Ja Signaali oli vain kerta kaikkiaan ihana kirja - rakastin siinä ihan kaikkea.
VastaaPoistaNäin juuri, elämänviisaus, huumori, lämpö, taito sorvata lauseita... Hyvin sanottu. :)
Poista