Green, John: Tähtiin kirjoitettu virhe
WSOY 2013, 343 sivua
Suomennos: Helene Bützow
(The Fault in Our Stars, 2012)
Kuten tulin jo viime postauksessa sanoneeksi, viime aikoina ei ole maistunut lukeminen juuri muuten kuin sarjakuvien muodossa. Tähtiin kirjoitettu virhe sattui kohdalle siksi tavallaan oivalliseen aikaan: josko nopeasti luettava nuortenkirja palauttaisi innon?
Nuortenkirjat ovat minulle melko vieras maaperä, en lukenut niitä edes ollessani itse kohderyhmää. En siksi osaa arvioida tätä kirjaa ollenkaan suhteessa genreensä. Toisaalta olen antanut itseni ymmärtää tämän olevan joka tapauksessa niitä silloin tällöin ilmiöksi nousevia kirjoja, joita lukevat kaikki ikään katsomatta. Ja olen minäkin melkein kaikki Harry Potterit lukenut, joten saattaapi olla, että minä olen hyvinkin keskiverto tähän kirjaan tarttuva lukija.
Juoni lyhyesti: Syöpäsairas teinityttö Hazel tapaa vertaistukiryhmässä komean Augustuksen ja ihastuu.
Tykkäsin kirjan realistisesta ja kaunistelemattomasta asenteesta sairauteen ja kuolemaan. Syöpä on epäreilu ja kammottava sairaus, mutta sairastunut ei ole sama asia kuin sairautensa. On epäreilua ja etäännyttävää asettaa sairastunut jalustalle, jossa tämä on urhea taistelija ja esimerkki muille, eikä enää omaa elämäänsä elävä ihminen ollenkaan. Ja niin edelleen.
Kirja oli myös viihdyttävä ja koukuttava ja tepsi lukujumiin. Saattaa olla kuvitelmaakin, mutta tuntuu että muut kesken olevat kirjat ovat edenneet hiukan rivakammin tämän lukemisen jälkeen. Ainoa asia, joka minua häiritsi, oli mielestäni epäuskottava dialogi, joka nuorten suuhun oli laitettu. Pointti kai olikin, että Hazel, Augustus ja Isaac ovat sarkastisia ja nopeita suustaan, mutta en minä silti ihan ostanut (anteeksi anglismi) heitä realistisina teini-ikäisinä puheensa perusteella. Siitäkin huolimatta, että minä jos kuka olen nokkelan höpinän ystävä, Woody Allenin elokuvien, Gilmore Girlsin ja Girlsin fani. Tässä kirjassa kuitenkin tuntui, että vuoropuhelu oli paikoitellen pakotettua, eikä luontevaa, kuten edellä mainituilla esimerkeillä.
Jälkimaininkeina jäi haikea ja hyvä mieli. Voisin hyvinkin kuvitella lukevani muitakin John Greenen kirjoja, sekä katsovani The Fault in Our Stars -elokuvan. Minun kirjapainokseni kannessa on juuri tuon mainitun elokuvan juliste, mutta kirjan kantena se on kyllä niin kammottava, että en halua ottaa siitä valokuvaa. Tämä postaus siis kuvitta.
Muita kirjan lukeneita: Linnea, joka kirjoittaa myös leffasta, Jonna, joka on jaksanut linkata enemmän muita lukijoita kuin minä nyt (anteeksi), sekä Marile, jonka arvio on melko tuore. Löysin minä muitakin, tietenkin, mutta tosiaan en nyt ehdi enkä jaksa kaikkia teitä linkata, koska tiskit ja koulutehtävät odottavat. Mainiota huhtikuuta ynnä pääsiäistä itse kullekin!
Minä luin tämän kirjan aikoinani suomeksi ja noh, kirja jäi aika vankan keskinkertaiseksi lukukokemukseksi. Kun katsoin elokuvan, pidin siitä kuitenkin enemmän. Tarina oikeasti kosketti. Pikkusiskoni, joka on minua vain vähän nuorempi, luki kirjan englanniksi ja piti siitä paljon, elokuvaa enemmän. Nyt ajattelinkin itse palata tarinan pariin kolmannen kerran ja lukea kirjan englanniksi! (Tosin syynä on enemmänkin englannin treenaus kuin se, että palavasti haluaisin lukea kirjan vielä, mutta katsotaan muuttuuko mieli sen jälkeen.)
VastaaPoistaMinäkin mietin, että josko henkilöiden dialogi tuntuisi uskottavammalta alkukielellä. Mielenkiinnolla odotan, jos teet jotain vertailevaa postausta. :)
PoistaTämä oli minusta todella hyvä lukukokemus ja senpä vuoksi luin myös Greenin Kaikki viimeiset sanat nuortenkirjan, joka myös kosketti. Odottelen myös kirjastosta Greenin uusinta suomennettua kirjaa.
VastaaPoistaKaikki viimeiset sanat kuulostaa kirjan nimenä siltä, että liikkuu vähän samansuuntaisissa teemoissa kuin tämä(?) (Ei siis ole tuttu ainakaan tarinaltaan minulle tuo...) Oli tämä sen verran koukuttava ja kiinnostava, että minäkin voisin hyvin kuvitella muutakin kirjailijalta lukevani.
Poista