Tulin siis lukeneeksi viidenneksi So American -haasteen "Modern Men Writers" -kategorian kirjaksi monien kehuman Austerin Paulin Sattumuksia Brooklynissa. Herran muusta tuotannosta minulla on kokemusta tasan yhden kirjan verran, tai oikeammin noin kahdeksankymmenen sivun verran. New York trilogia jäi aiemmin tänä vuonna kesken liian omituisena, tylsänä ja hitaasti liikkeelle lähtevänä. Useampikin ihminen on ollut sitä mieltä, että minun pitäisi antaa Austerille uusi tilaisuus. Vaistolla päätin kokeilla uudempaa tuotantoa.
Sattumuksia Brooklynissa jätti hyvän mielen. Ihmisten yksinäisyys ja läheisyyden sekä lähimmäisyyden tarve tulivat käsittellyksi koskettavasti, mutta ei kuitenkaan lällysti. Nathan kantaa liikuttavaa huolta perheestään ja ympärillään olevista ihmisistä, vaikka läpi kirjan tehdään selväksi, että Nathan on kunnostautunut huolenpidossa ja lähimmäisyydessä vasta vanhemmilla päivillään. Nathanin hötkyilemätön, jo elämää nähneen miehen asenne antaa perspektiiviä monille arjessa muka suurina näyttäytyville kysymyksille, kuten pariutumiselle ja rahalle.
Luin mielelläni Nathanin suorasukaisia huomioita elämästä ja läheistensä tempauksista, mutta täytyy sanoa, että mielestäni kirja lähti todella lentoon ja suuremmille kierroksille vasta viimeisen muutaman kymmenen sivun aikana. Enempää paljastamatta noiden sivujen sisältöä, vasta siinä vaiheessa aloin ehkä nähdä, miksi ihmiset tuntuvat olevan täysin hullaantuneita Austerin tuotantoon. Ehkä palaan hänen kirjoihinsa jatkossa. Suositusvihjeitä toki otetaan vastaan siitä, mikä on mielestänne Austerin paras kirja.
Minä pidin tästä kovasti aikoinani! Nyt kyllä surukseni huomaan, etten juurikaan muista tästä kuin muutamia pätkiä sieltä täältä. Mutta Austeria täytyy kyllä lukea lisää!
VastaaPoistaMä en saanut tästä irti ihan niin paljon kuin ennakkohehkutuksen perusteella olisi voinut ehkä toivoa. (Ennakkohehkutusta on pääasiallisesti tullut ihmisiltä blogin ulkopuolella.) Toisaalta mulla oli alla kesän New York trilogian aiheuttama pettymys, eli vähän ennakkoluuloja oli myös. Luulen, että luen jossain vaiheessa lisääkin Austeria, mutta en ihan hetkeen. Ja lisäksi pitää selvitellä, mitkä kirjat Auster-fanien mielestä ovat parhaimmistoa. Herra näyttää olleen kovin tuottelias. Luulisi, että väkisinkin joukkoon mahtuu ei-niin-mestariteoksia myös. Huteihin en enää haluaisi tarttua, koska sitten saattaa olla, että menetän uskoni kokonaan.
Poista