Tämä pitkää hiljaiseloa viettänyt lukija ilmoittaa olevansa hengissä. Ja jopa lukevansa!
Listasin facebookiin kymmenen vaikutuksen tehnyttä kirjaa. Samalla tulin ajatelleeksi, että se on kaikki mitä olen kirjoittanut kirjoista sitten elokuun. Yhtäkkiä olinkin intoa täynnä, haluaisin lukea kaikki ja kirjoittaa kaikesta ja tehdä kasan suunnitelmia ja ylipäätään puhua kirjoista. Muistaa taas että ne ovat olemassa, sillä viime kuukausina kirjahylly on tuntunut lähinnä sisustuselementiltä ja kirjastosta olen kantanut kotiin vain käsityö- ja keittokirjoja. Sonjan edellisen kirjoituksen kommenteissa sanoinkin, ettei syksy ole minulle parasta lukuaikaa. Pimeät ja sateiset illat toki kutsuvat käpertymään sohvan nurkkaan, mutta kirjan sijasta minulla on kädessä puikot ja lankaa. Viime kuukausina olen löytänyt itseni kutomasta iltaisin sängystä, lukemisen viimeisestä turvapaikasta.
Viikonloppuna löysin lukuinnon. Keino oli perinteinen: kasa young adults -kategoriaan uppoavaa dystopiakirjallisuutta (suomeksi ja englanniksi), ja minä en malttaisi iltaisin sammuttaa valoja. Kirjoitan lukemisistani ihan kohta, ja toivottavasti pystyn sanomaan jotakin järjellistä. Tämän genren kirjojen kanssa minulle käy usein niin, että tempaudun täysillä mukaan päähenkilön elämään, ja kirjan loputtua tunteet ovat niin pinnassa, etten pysty mihinkään hienoihin analyyseihin. Mutta aion yrittää.
Yksi ärsyttävä asia tähän aikaan vuodesta havahtumisessa on: haasteiden kannalta peli on jotakuinkin menetetty. Mutta onneksi uusi vuosi ja uudet haasteet, ehkä ensi vuonna paremmissa merkeissä!
Tunteet pinnassa -postaukset on kivoja, into välittyy ruudun toisellekin puolelle! Kivaa, että lukuinto on löytynyt. Itse olen huomannut, että näin joulun alla lukemiseen on tullut rauhallisempi vire, nyt ei ahmita vaan nautiskellaan joka sivusta. :)
VastaaPoistaJee, Anna! Onnea uudelle vuodelle!
VastaaPoista