Vintage 2002 (1954), 286 sivua
Poplaarin Pekka suositteli minulle Iris Murdochia, kun kesän alussa kyselin lukusuosituksia Lontooseen/Britanniaan sijoittuvista kirjoista. Esikoisteos Under the Net päätyi metrolukemiseksi loppukesästä.
Jossain määrin kirjan päähenkilö, nuori kääntäjä Jake Donaghue toi mieleeni myös erään toisen klassikon päähenkilön. Under the Netin alussa Jake muistutti minua kyynisyydessään Camusin Sivullisen päähenkilöstä. Toisaalta minulle Sivullinen oli aikanaan aika epämiellyttäväkin lukukokemus, sillä päähenkilön kylmyys sai lukukokemuksen tuntumaan aika ulkokohtaiselta (mikä lienee myös ollut yksi pointti kirjassa, mutta enpä nyt lähde tähän pohdintaan tämän enempää). Mutta joko Jake kasvaa kirjan edetessä ja muuttuu miellyttävämmäksi tai sitten minä totuin Jaken kyyniseen maailmankuvaan, sillä lämpenin tälle kirjalle huomattavasti Sivullista enemmän. Erityisesti ihastutti aina rakas Lontoo ja ajankuvaus. Hyvin nopeasti lukiessa ymmärsin, että kyseessä ei ole kirja, jossa tapahtuisi paljon mitään erityisen merkittävää juonellisesti, vaan enimmäkseen Jake ja kumppanit haahuilevat päämäärättömästi kommelluksesta toiseen yrittäessään ratkaista ongelmia, joista useimmat liittyvät tavalla tai toisella toimeentuloon. Eniten tämäntyyppisistä kirjoista minun kokemukseni mukaan nauttii silloin, kun antautuu haahuilulle ja tarkkanäköiselle kuvauksille elämästä ja ihmisistä.
Iris Murdochilla on uskomattoman laaja tuotanto, joten jatkolukemista riittää, Kävin niin ikään Pekan blogissa lukemassa jutun Murdochista, jossa Pekka kirjoittaa mm. lyhyet kuvauksest useimmista Murdochin kaunokirjallisista teoksista. Seuraavaksi saattaisin jatkaa kirjailijan tuotantoon tutustumista ehkäpä The Sandcastlella tai The Black Princella. Muitakin kiinnostavan oloisia toki on, esimerkiksi The Sacred and Profane Love Machine ja The Sea, the Sea jajaja...