Hyvä sydän vai kulissit?

Kuva SKS

Minna Canth: Kauppa-Lopo. 1889.

Hämmästytin itseni huomaamalla, että lupasin tänä vuonna kirjoittaa kaikista lukemistani kaunokirjallisista teoksista. En siis esimerkiksi vain kokonaisista kirjoista. Minna Canthin Kauppa-Lopo on laaja novelli, joka oli lukemistona opintoja varten. Alkuun en siis tullut ajatelleeksi, että voihan tästäkin kirjoittaa!

Tähän saakka tuttavuuteni Minna Canthin kanssa on sisältänyt vain näytelmiä. Novelli oli siis uusi aluevaltaus. Draaman lukeminen on sen verran vieras laji, että proosaan siirtymisen helppouden huomasi selvästi. Kauppa-Lopo tuli luettua yhdessä hujauksessa. Näytelmien lukeminen kirjana on tuntunut minusta aina vähän oudolta, ja mielelläni lukisinkin lisää Canthin proosaa. Yhteisniteestä Kauppa-Lopon kanssa löytyisi Canthin toinen laaja novelli Agnes, mutta se taitaa saada jäädä odottamaan kiireettömämpiä lukuaikoja.

Kauppa-Lopo on tuttua Canthia: tarkastelun kohteeksi nostetaan yhteiskunnan eriarvoiset jäsenet ja heidän moraalinsa. Hyvä asema ja päällisin puolin kunnossa oleva elämä ei takaa mitään. Epämiellyttävä, vaikeuksiin joutuva puolirikollinen voi olla lopulta parempi ihminen kuin moitteeton perheenäiti. Kauppa-Lopossa kaikki merkittävät henkilöt ovat naisia, ja päähenkilö Kauppa-Lopo on kiinnostava hyvin epäperinteisenä naishahmona. Hän ei ole ihanteiden mukainen hyvä nainen, mutta hänessä on hyvyyttä enemmän kuin monessa muussa. Novelli asettaa kyseenalaiseksi sen, millä perusteilla ihmisiä arvioimme ja arvotamme.

Minua jäi mietityttämään kovasti se, miksi Kauppa-Lopo on päätynyt sellaiseksi kuin on. Hän kertoo, että hänellä on mies ja poika kotona, eli hän voisi elää tavallista, vaaratonta (tai ainakin vaarattomampaa) elämää heidän luonaan. Miksi hän on päätynyt epäsiistiksi, parjatuksi, juopottelevaksi ja varastelevaksi hylkiöksi? Monista hänen huonoista puolistaan huolimatta sydän on hyvä: omaa etua tavoittelematta hän auttaa köyhää leskeä, mutta ei saa ansaitsemaansa kiitosta ja hyväksyntää. Kauppa-Lopon kohtaloksi koituukin varastamisen lisäksi varomattomaksi tekevä järkytys siitä, että häntä ei arvosteta lainkaan.

Toisaalta jäin miettimään myös sitä, onko maailma juurikaan muuttunut Kauppa-Lopon ajoista. Arvostammeko me enemmän ulkoisia hyveitä kuin todellista hyvää sydäntä? En nyt sano, että juopottelu tai varastelu olisi hyvästä (eikä niin sano Canthkaan), mutta eivätpä ne kulissitkaan kaikkein tärkeintä ole. Canth kirjoittaa siis edelleen ajankohtaisesta aiheesta.