Mifongin aika

J. S. Meresmaa: Mifongin aika. Karisto 2013.

Kirjasarjan jälkimmäisistä osista on aina ikävä kirjoittaa, kun ei oikeastaan voi kommentoida juonta ja tapahtumia lainkaan. Yritän silti saada sanottua jotakin. Sarjan ensimmäisestä osasta kirjoitan täällä, ja vaikka periaatteessa pidinkin kirjasta, en ihastunut siihen täysin sydämin. Sama tilanne on tämän toisen osan kanssa. Jos aloitetaan siitä, mistä pidin, ja jatketaan sitten niihin asioihin, joista pidin vähemmän?

Hyvät asiat:

1. Päähenkilöiden kehitys. Ardis ja Dante ovat kumpikin kasvaneet ja aikuistuneet tahoillaan. En usko, että pilaan kenenkään lukukokemuksen paljastamalla, etteivät he vieläkään päädy  oikeasti yhteen - tätä nykyä kyse ei ole kuitenkaan pelkästä itsepäisyydestä, kuten aiemmin. Hyvä juttu.

2. Sivuhenkilöt, etenkin uudet mutta myös vanhat. Useasta aiemmin esiintyneestä henkilöstä nähdään uusia puolia, mikä tekee heistä inhimillisempiä (esimerkkinä tällaisesta henkilöstä Ardisin isä, kuningas Amargo). Uusista olen kaikkein kiinnostunein Moharista, poika on ihan huipputyyppi! Luulen, että Moharista tulee lempihenkilöni seuraavissa osissa.

3. Tunteet. Kirjan tapahtumien myötä minä niin surin, riemuitsin, pelkäsin kuin ärsyynnyin. Hyvä tarina herättää taatusti tunteita. Välillä mietin myös ”miksi tuo tyyppi toimii noin”, mutta siis hyvällä tavalla - kyse ei ollut epäuskottavasta toiminnasta vaan yleensä siitä, että se ”tyyppi” uhkasi lempihenkilöideni hyvinvointia. Haluan kaikille onnellisen lopun, kiitos!

Ja sitten ne asiat mistä en tykännyt

1. Tapahtumien tahti. Olen selvästi vanhentunut, koska muistan ajan jolloin ohitin kaikki kuvaukset. Nyt (kuten ensimmäisen osankin kanssa) kaipaisin taustoja ja luontevaa asioiden selittelyä. Tosin täytyy sanoa, että se pantterikansan maa oli mielestäni poikkeus - jotenkin siitä sai selkeän kuvan.

2. No se Ardisin ja Danten suhde, haluan että ne saa toisensa! (Tosin myönnän ymmärtäväni, että kirjasarjan tässä vaiheessa olisi huono idea antaa niiden olla onnellisia. Tapahtumat voisivat jäädä köyhänlaisiksi.)

3. Linn, joka ensimmäisessä osassa oli lempihenkilöni ja joka tässä osassa alkoi käydä hermoille. Linn-hyvä, joskus voi antaa periksi. Siihen ei kuole.

Näin jälkikäteen katsottuna siis tässä on ainoastaan yksi oikea”vika”, eli minä kaipaan hiukan selitystä ja rauhoittumista juonenkäänteiden keskellä. Täytyy myös tunnustaa, että kahdelta istumalta taisin kirjan lukaista.

Voisiko seuraavan saada luettavakseen aika äkkiä, kiitos?

Äänikirjakokeiluja osa 2

Kirjoitin eksymisestäni äänikirjojen maailmaan ensimmäisen kerran aikuisiällä täällä. Tiskit eivät maailmasta tiskaamalla lopu, joten on tullut kuunneltua taas muutama levyllinen lisää.

****

Kohelo, Pauli (salanimi): Ohessa tilinumeroni, Siltala 2008. Lukija: Ville Myllyrinne.

Olin jo pitkään halunnut lukea tämän Paolo Coelho -parodian. Kirja nauraa muka-syvällisille, maailmaa syleileville pohdinnoille, joita eräistäkin kirjoista löytyy, ja jotka tuntuvat päälleliimatun siirappisilta. Aikanaan, tämän kirjan ilmestyessä, olin iloinen siitä, että joku muukin jakaa epämieltymykseni Paolo Coelhoon. Sittemmin olen tajunnut, että kirjailijaa karsastavia on luultavasti yhtä paljon kuin tämän fanejakin. (Ja ei siinä, ei fanittamisessakaan mitään pahaa ole, jokainen tykkää mistä tykkää.)

Kirja on esikuvansa kaltaista eteeristä maalailua. Syvällisyyttä etsitään muun muassa Tuurin kyläkaupasta. Vitsi tavallaan toimii, mutta tuntui makuuni ehkä liian pitkältä. Kirja jäikin kesken, kuuntelin kahdesta levystä vain yhden. Luulen, että tämä olisi voinut toimia paremmin luettuna.

****

Nopola, Sinikka: Matkustan melko harvoin ja muita kirjoituksia, WSOY äänikirja 2012. Lukija: Erja Manto.

Ihailen Sinikka Nopolaa suuresti ja pidän häntä yhtenä lempikirjailijoistani. Pidän hänen kirjoituksissaan muun muassa siitä, kuinka hän nostaa pienestä ja arkipäiväisestä tarkastelun arvoista. Matkustan melko harvoin ja muita kirjoituksia nostaa keskiöön esimerkiksi monia arjen esineitä, kuten ruokailuvälineitä ja henkareita. Kirjoituskokoelman minähenkilöt ovat käytännöllisiä, hillittyjä ja hallittuja herkkiä pohdiskelijoita, joiden arjen sattumukset näyttäytyvät koomisessa valossa. Lyhyet kirjoitukset sopivat mainiosti kuunteluun. Erja Manto lukijana tälle kirjalle on myös nappivalinta. Kokonaisuutena pidin kirjasta, vaikka en pitänyt kokoelmaa aivan yhtä onnistuneena kuin Nopolan monia aiempia, kuten esimerkiksi tätä.

****

Saisio, Pirkko: Punainen erokirja, WSOY. Lukija: Erja Manto.

Luin Punaisen erokirjan ensimmäisen kerran joskus viitisen vuotta sitten. Lukukokemus oli huumaava. Pirkko Saision omaelämäkertatrilogian päätösosa iski muun muassa herkkyytensä ja rehellisyytensä takia. Tykkäsin myös omaelämäkerralle erikoisesta valinnasta puhua päähenkilöstä hän-muodossa. Tällä ratkaisulla on kai korostettu teoksen fiktiivisyyttä totuuspohjan ohella.

Toisella kierroksella, kuunnellessa, pidin edelleen kirjasta suuresti. En ehkä ollut aivan yhtä huumaantunut kuin ensimmäisellä kerralla, mutta ei kai yhtälaista kokemusta voikaan odottaa, kun tietää jo, mitä tuleman pitää. Sattumalta myös tämän kirjan lukijana on Erja Manto. Pidän hänen äänestään ja noin, mutta tämän kirjan kohdalla minun oli hiukan vaikea tottua kuuntelemaan lauseita, joiden kertojaäänen olin jo kuullut useampi vuosi sitten päässäni aivan tietynlaisena. Hyvä kirja tämä kuitenkin on, minun pitäisi ehdottomasti lukea myös trilogian kaksi ensimmäistä osaa.

****

Saldona siis yksi keskeytetty äänikirja, sekä kaksi loppuun asti nautittua. Olen edelleen halukas jatkamaan äänikirjojen kuuntelua, mutta edelleen pitäydyn kuuntelussa vain tiskatessani. Keskittymiskykyni ei riittäisi kuunteluun, jos en samalla voisi touhuta jotain.

Knausgård mikinä

Knausgård, Karl-Ove: Taisteluni - Ensimmäinen kirja. Alunperin Like 2011, miki-painos 2013. Suomennos Katriina Huttunen. (Min kamp, Første bok 2009.) 

Kirjastossa harhaillessa käy joskus satumainen tuuri (useimmiten ei). Muistelin hämärästi lukeneeni Karoliinan tykkäilevän oloisen jutun Taisteluni-kirjasta, kun törmäsin K-hyllyvälissä Taisteluni II -kirjaan. Silloin harmitti, koska en viitsinyt lainata kakkososaa ennen ykkösen lukemista. Haikein mielin jätin kirjan sikseen ja ajattelin, että saan varmaan odottaa monta vuotta, ennen kuin pääsen lukemaan ykköstä. Mutta sitten seuraavalla viikolla kirjastoreissulla kävelin hyllypäätyyn, jossa oli näitä uusia mikejä, eli mini-kirjoja ja TRALALAA, siinä se minua tuijotti, ykkösosa. Tosin ei kauaa, sillä poimin sen saman tien mukaani. Tuntui myös, että viereeni kävellyt tyttö katsoi perääni vähän harmistuneena, mutta ei voi minkään, toisinaan käy niinkin kummallisesti, että minä ehdin ensin.

No, itse asiaan. Taisteluni I on erikoinen kirja. Se on omaelämäkerta, mutta lukiessa tuntuu kuin lukisi fiktiota, sillä kaikki on kuvattu niin yksityiskohtaisesti, että kenenkään ei ole mahdollista muistaa asioita sellaisella tarkkuudella kuin tässä tarinassa ne näyttäytyvät. Kirja lähtee Karl-Oven lapsuudesta ja päättyy kolmenkymmenen ikävuoden tienoille. Kantavina teemoina ovat muun muassa isän painostava ja ahdistava läsnäolo, joka asettaa varjon koko Karl-Oven elämään, sekä lisäksi kirjoittaminen, jota Karl-Ove ruotii paljonkin. Kirja eksyy toisinaan kauaskin sivupoluille, mutta se juuri tekee lukemisesta koukuttavaa - pakko lukea vielä vähän lisää, että saa tietää mitä alkuperäisessä tarinassa tapahtuu. Sivupoluille eksyminen ei kuitenkaan ärsytä pätkääkään, sillä joka ikinen sivu tässä kirjassa on vain kertakaikkisen kiinnostava. Karl-Ove ruotii omaa ja läheistensä elämää tarkasti ja asioita kaunistelematta.

En viitsi tässä purkaa auki kaikkea haloota, mitä tämä kirja on herättänyt muun muassa kirjailijan suvussa a) siksi, että itse en ole asiaan tutustunut kuin parin lehtijutun verran ja b) siksi,että kukin löytää nopealla googlailulla rutosti tarinaa aiheesta itsekin, mikäli kiinnostaa, mutta ei vielä tiedä mistä on kyse. Enemmän siis omasta lukukokemuksestani, sillä tämä kirja todella tuli iholle.

Olin jo muutaman sivun jälkeen varma, että pitäisin tästä kirjasta. Samastuin aika paljon kirjan Karl-Oveen, vaikka elämämme eivät muistuta toisiaan lainkaan. Tämä samaistuminen, jota muuten varmaan moni muukin kokee lukiessa, aiheutti toisaalta myös ristiriitaisia tuntemuksia. Karl-Ove on synkkyyteen taipuvainen, asioiden pahimpia puolia päässään pyörittelevä neurootikko. Nämä ovat piirteitä, jotka tunnistan itsessäni, mutta en pidä kaikkein parhaimpinani. Tavallaan samaistuminen siis teki lukukokemuksesta ravisuttavan (kuinka joku osaakin kuvailla näin tarkasti omaa päänsisäistä maailmaansa), toisaalta taas vaikean (kuinka tutulta tämä kaikki tuntuukaan ja enkö koe tätä jo tarpeeksi omassa elämässäni).

Sivuja käännellessä kirja tuntui välillä tahallisen provokatiiviselta. Ihan jo nimeen liittyy ikäviä konnotaatioita. Kirjan lukemisen jälkeen oli kuitenkin olo, että kärjistetyn oloisesti sanotut asiat ja vaikeista asioista puhuminen eivät ehkä kuitenkaan ole tarkoituksellista ärsyttämistä, vaan liittyvät taiteelliseen tinkimättömyyteen ja täydelliseen itsensä likoon laittamiseen. Ja eihän tällaisia piirteitä voi kuin ihailla.

En muuten aio, anteeksi vain, linkittää nyt muita kirjasta kirjoittaneita, sillä alkuun jo linkitetyn Karoliinan tekstin lopussa on aika kattava lista linkkejä, ja tuntuisi vähän typerältä linkittää samat, jotka löysin Karoliinan kautta. Olen lukenut teksteistä toistaiseksi vasta vain pari, mutta vilkuilemalla näyttäisi, että tähtiä antavat ovat antaneet kirjalle neljää puolta ja viittä tähteä. Aika vakuuttavaa. Minulla ei ole ollut tapana antaa tähtiä, mutta tälle antaisin todennäköisesti neljä puoli. Puolikas lähtisi pois liiallisesta omien neuroosieni herättelyistä (sinänsä vaikuttavan kirjan merkki, mutta sai oloni ajoittain hiukan epämukavaksi) sekä loppupuolen joistain inhorealistisista elementeistä, joiden funktion kyllä ymmärrän, ja joiden mainitsemisen en toivo pelottavan ketään potentiaalista lukijaa pois tämän upean, mutta ehkä hitusen hämmentävän teoksen ääreltä.

Tämä juttu uhkaa paisua jo turhan pitkäksi, mutta vielä sananen miki-formaatista. Olin aika epäileväinen sen suhteen, että mikit sopisivat juuri minulle.  Epäileväisyyteni johtui siitä, että jostakin syystä motoriikkani tai mikä lie on viime vuosina heikentynyt niin, että huonoina päivinä en saa kunnolla otetta esimerkiksi papereista. Mikin sivut ovat ohuita kuin virsikirjassa, ja ajattelin, että turhautuisin sivujen kääntelyyn oikein kunnolla. Mutta epäilykseni osoittautuivat vääriksi, mielestäni mikiä oli varsin miellyttävä lukea, sillä kirja on suuresta sivumäärästä huolimatta kevyt, eivätkä sivut tuntuneet ollenkaan niin ongelmallisilta kuin alunperin olin aavistellut. Tai ehkä minulla kävi vain hyvä tuuri ja lukupäivät olivat hyviä päiviä myös käsilleni. Miten vain, mutta en ainakaan tyrmää mikejä.

TBR 100

Joskus viime vuonna useissa blogeissa tehtiin TBR 100 -listoja, eli listoja kirjoista, jotka haluaisi tai aikoo lukea. Silloin en jotenkin jaksanut nähdä vaivaa, mutta viime aikoina olen huomannut, että en osaa enää pitää kaikkien kiinnostavien kirjojen nimiä päässä. Kirjoittelen nimiä myös erinäisille lippulapuille, vihkojen marginaaleihin, kuitteihin ja kirjanmerkkeihin. Sanomatta lienee selvää, että tämä ei ole kovin organisoitunut tapa pistää asioita muistiin. Viimeinen niitti oli, kun hävitin puhelimeni - kaikki muistiin laitetut kirjannimet hävisivät siinä samalla (viis puhelinnumeroista, he). Päätin koota ihan oikean listan, vaikka en todellakaan ole ihminen, joka yleensä listaa asioita.

Listani on kovin kaunokirjallisuuspainotteinen, mukana muutamia sarjakuvia ja elämäkertoja/muistelmia/tietokirjoja. Painotteisuus johtuu ihan yksinkertaisesti siitä, että minun oli helpompi keskittyä yhteen kirjallisuuden lajiin. Löytäisin varmasti sata kiinnostavaa kirjaa pelkästään sarjakuvia tai pelkästään elämäkertoja/muistelmia/tietokirjoja. Olen myös merkinnyt kirjan nimen yleensä sillä kielellä, jolla haluaisin sen lukea. Mukana on myös joitain kirjoja, joita ei käsittääkseni ole suomennettu ollenkaan. Huomasin myös, että minun oli melkein helpompi laittaa ylös kiinnostava kirjailija, kuin yksittäinen teos kultakin kirjailijalta. Loppujen lopuksi listan kokoaminen oli yllättävän helppoa ja hauskaa: kokosin listaa useampana päivänä, mutta suurin osa tuli kolmena aamuna. Kun sai mieleensä yhden kiinnostavan, seitsemän muuta seurasi perässä. Eli tässäpä tämä, minun TBR 100-listani:

TBR 100

1 Adams, Richard: Ruohometsän kansa (Oikeasti olen kuunnellut tämän varmaan 116 kertaa satukasetilta lapsena, mutta muistan enää aika vähän tapahtumia, joten on uusintakierroksen aika.)

2 Ahmatova, Anna: Jotain.

3 Aho, Juhani: Jotain. (Kotimaisten klassikoiden tuntemukseni on vähän noloissa kantimissa. En ole lukenut yhtikäs mitään Aholta.)

4 Austen, Jane: Pride and Prejudice (Englanniksi kiitos! Emma on toistaiseksi ainoa Austen, jonka olen lukenut.)

5 de Balzac, Honoré: Jotain. (Sisäisen logiikkani mukaan ihan hassua, että en ole lukenut vielä mitään häneltä.)

6 Barbery, Muriel: Siilin eleganssi (En ole ihan varma, olisiko tämä ihan minun kirjani, mutta haluan tietää, miksi kaikki kehuvat.)

7 de Beauvoir, Simone: kaikki, mitä en ole vielä tältä lempikirjailijaltani lukenut.

8 Böll, Heinrich: Päiväkirja vihreältä saarelta (Anna kirjoitti tästä houkuttelevasti.)

9 Canth, Minna: Anna-Liisa (Tämä pitäisi oikeasti olla luettuna.)

10 Carey, Peter: True History of the Kelly Gang

11 Carver, Raymond: Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta

12 Christie, Agatha: Poirot-sarjan lukematta olevat osat

13 Coe, Jonathan: Konnien klubi

14 Dickens, Charles: Jotain.

15 Dostojevski, Fjodor: Idiootti

16 Dovlatov, Sergei: Meikäläiset TAI Matkalaukku, molemmat kiinnostavat.

17 Dumas, Alexandre: Monte Criston kreivi (Pakko mainita, että kirjoitin vahingossa ensin Monte Criston kreisi. Hih.)

18 Döblin, Alfred: Berlin, Alexanderplatz (kaveri suositteli)

19 Egan, Jennifer: The Keep TAI Look at Me

20 Fagerholm, Monika: Säihkenäyttämö

21 Franzen, Jonathan: Jotain. (Blogikehujen innoittamana.)

22 Galsworthy, John: Forsytein taru

23 García Márquez, Gabriel: Rakkautta koleran aikaan TAI Sadan vuoden yksinäisyys

24 Gavalda, Anna: Jotain. (Luulen, että pitäisin hänen kirjoistaan, mutta toistaiseksi en ole lukenut yhtäkään.)

25 Golden, Arthur: Memoirs of a Geisha

26 Guillou, Jan: Pahuus (Näin elokuvan aikanaan Ruotsissa ruotsiksi. Pidin, kirjankin haluan lukea.)

27 Herriot, James: Eläinlääkäri vauhdissa (Totta puhuen olen luultavasti lukenut tämän, mutta koska en muista varmasti, voi hyvin olla uusintakierroksen aika. Herriot on paras.)

28 Hiltunen, Pekka: Sysipimeä (Koska Vilpittömästi sinun koukutti.)

29 Hornby, Nick: Slam sekä 31 Songs. (Muut Hornbyt olenkin lukenut tietääkseni.)

30 Houellebecq, Michel: Jotain. (Koska Maasto ja kartta oli yksi 2012 vuoden parhaita luettuja.)

31 Hugo, Victor: Kurjat

32 Hustvedt, Siri: Kesä ilman miehiä TAI Kaikki mitä rakastin (Amerikkalainen elegia oli pieni pettymys, mutta haluan antaa uuden tilaisuuden.)

33 Hämäläinen, Helvi: Säädyllinen murhenäytelmä

34 Irving, John: Jotain. (Harvat lukemattomat minua nolottavat, mutta tämä kyllä, koska Ystäväni Owen Meany löytyisi myös omasta hyllystä.)

35 Jalonen, Olli: Isäksi ja tyttäreksi TAI 14 solmua Greenwichiin

36 Jerofejev, Viktor: Moskovan kaunotar TAI Miehet TAI Venäläisen sielun ensyklopedia TAI miksei vaikka kaikki kolme, koska tykkäsin niin kovin Hyvästä Stalinista.

37 Kaling, Mindy: Is Everyone Hanging Out Without Me? (And Other Concerns) (Koska Norkku kirjoitti tästä kiinnostavasti ja luulen, että pitäisin tästä.)

38 Kazantzakis, Nikos: Kerro minulle, Zorbas (Kertaalleen jo aloitettukin, mutta jäi jostain syystä silloin kesken.)

39 Kerouac, Jack: Dharmapummit (Fanitin Kerouacia ihan täysillä nuorempana. Joitain kirjoja vielä kuitenkin häneltäkin lukematta.)

40 Knausgård, Karl-Ove: Taisteluni II (Koska luin ykkösosan vasta ja haluan jatkaa.)

41 Kähkönen, Sirpa: Jotain. (Koska monet niin kehuvat ja koska vakuutuin kuunneltuani kirjailijan luentoa taannoin.)

42 Känkänen, Juhani: Kilttipakko (Koska Elämäni mustimmat hetket sai haluamaan lukea lisää Känkästä.)

43 Langer, Adam: Ellington Boulevard TAI jotain muuta (Crossing California oli aivan tajunnan räjäyttävän hyvä.)

44 Lee, Harper: To Kill a Mockingbird

45 Leikas, Antti: Melominen

46 Lessing, Doris: Jotain.

47 Linna, Väinö: Täällä Pohjantähden alla (Pitäisihän tämä lukea...)

48 Makine, Andreï: Ranskalainen testamentti (Miten minua voisi olla kiinnostamatta venäläinen kirjailija, joka kirjoittaa ranskaksi.)

49 Mantel, Hilary: Susipalatsi ja Syytettyjen Sali

50 McEwan, Ian: Polte (En ole lukenut kyseiseltä kirjailijalta vielä yhtäkään teosta kokonaan. Polte siksi, että ystävä suositteli tätä eniten. Myös Lauantai kiinnostaisi.)

51 Mitchell, Margaret: Tuulen viemää (Koska teininä rakastin elokuvaa. Ja onhan tämä klassikkokin.)

52 Müller, Herta: Sydäneläin

53 Munro, Alice: Jotain.

54 Murakami, Haruki: Sputnik - rakastettuni (Koska haluan vielä Norwegian Woodin jälkeen kokeilla toista teosta kirjailijalta, joka ei kirjoita täysin minun lukemis-mukavuusalueellani.)

55 Nabokov, Vladimir: Ada (Ystävä suositteli. Lolitasta tykkäsin myös joskus aikanaan ja sen luin samaisen ystävän suosituksesta.)

56 Niffenegger, Audrey: Aikamatkustajan vaimo (Useampi ihminen on suositellut tätä minulle, mutta olen mieltänyt tämän fantasiakirjaksi, joten tähän mennessä on jäänyt lukematta.)

57 Obreht, Téa: Tiikerin vaimo (Vaikka tämäkään kirja ei ole yhtään mukavuusalueeni lukemistoa.)

58 Orwell, George: 1984 (Koska pitäisi kai lukea ihan yleissivistyksen vuoksi.)

59 Oz, Amos: Jotain. (Ehkä Mieheni Mikael tai sitten joku muu.)

60 Perec, Georges: Elämä - käyttöohje (Itse asiassa luettu puoliväliin, mutta jäi jotenkin mystisesti kesken.)

61 Perrotta, Tom: Jotain. (Koska Pekka suositteli, kuulemma vähän Hornbyn tyylistä kirjoittelua.)

62 Proust, Marcel: Kadonnutta aikaa etsimässä (edes joku osa)

63 Ragde, Anne B.: Erakkoravut ja Vihreät niityt. (Pitäähän aloitettu trilogia lukea loppuun.)

64 Rowling, J.K.: Harry Potter and the Deathly Hallows (Koska minulla on edelleen lukematta viimeinen osa tästä sarjasta…)

65 Rowling, J.K.: The Casual Vacancy (Tämä kiinnostaa minua oikeastaan enemmän kuin Potterit.)

66 Roy, Arundhati: Joutavuuksien jumala (En ole varma olisiko tämä ihan minun kirjani, mutta toki olen utelias kirjaa kohtaan, josta monet pitävät.)

67 Saisio, Pirkko: Pienin yhteinen jaettava sekä Vastavalo (Punaisen erokirjan olen lukenut, edeltäjätkin pitää lukea)

68 Sansal: Boulalem: Hyvitys

69 Shields, Carol: Jotain. (Bloggareiden suosikki on minulle vielä tuntematon.)

70 Soyinka, Wole: Jotain. (Olen lukenut yhden näytelmän, kiinnostaisi tutustua romaaneihin.)

71 Sten, Viveca: Sisäpiirissä

72 Smith, Ali: Jotain.

73 Smith, Zadie: White Teeth (Olen tykännyt kirjailijan myöhemmistä kirjoista, tämä vielä jostain syystä lukematta.)

74 Solzenitsyn, Aleksandr: Vankileirien saaristo

75 Steinbeck, John: Jotain muutakin kuin vain Eedenistä itään, jonka lukemisesta on jo yli kymmenen vuotta aikaa.

76 Tartt, Donna: The Secret History (Koska pitäisihän tämä lukea. Ja luulen, että pitäisin myös.)

77 Tervo, Jari: Layla (Löytyy omasta hyllystä lahjaksi saatuna.)

78 Toíbín, Colm: Brooklyn

79 Torday, Paul: Salmon Fishing in the Yemen TAI jotain muuta

80 Tropper, Jonathan: How to Talk to a Widower/Kuinka lähestyä leskimiestä

81 Väisänen, Hannu: Vainikan palat

82 Wallace, David Foster: Jotain.

83 Waters, Sarah: Yövartio

84 Westö, Kjell: Leijat Helsingin yllä

85 Winman, Sarah: When God Was a Rabbit (Kiinnostaa lähinnä siksi, että monet tuntuvat tykkäävän.)

86 Worth, Jennifer: Hakekaa kätilö!

SARJAKUVAT

87 Blain & Lanzac: Ulkoministeriö 2

88 Delisle, Guy: Merkintöjä Jerusalemista, Pjongjang ja Shenzhen

89 Satrapi, Marjane: Luumukanaa

90 Spiegelman, Art: Maus I & II

ELÄMÄKERRAT/MUISTELMAT/TIETOKIRJAT

91 Carr, Nicholas: Pinnalliset - Mitä internet tekee aivoillemme?

92 Christie, Agatha: Vanha hyvä aikani

93 Foer, Jonathan Safran: Eläinten syömisestä

94 Fry, Stephen: Koppava kloppi

95 Hobsbawm, Eric: The Age of…. -“sarja”

96 Horne, Alistair: Seven Ages of Paris

97 Kuper, Simon: Matka pallon ympäri

98 Lappalainen, Elina: Syötäväksi kasvatetut - Miten ruokasi eli elämänsä

99 Politkovskaja, Anna: Venäläinen päiväkirja

100 Valtaoja, Esko: Kaiken käsikirja